RTK1!

Uuden lajin kilpailut startattu ja alle kahdessa viikossa ensimmäinen luokka selätetty. Täytyy sanoa, että taisimme ihan hurahtaa tähän rallytokoon. Näyttää helpolta, kyltit vaikuttaa helpolta, mutta se radan suorittaminen puhtaasti ei ehkä ihan sitä olekaan. Siinä menee helposti jotenkin kummaan, hermostuneeseen mielentilaan, jolloin saattaa olla kykenemätön erottamaan vasenta oikeasta tai lukemaan ajatuksella yhtä istu-merkkiä. Puhumattakaan kisajännityksestä ja siitä, mitä se tekee koiran vireystilalle, sitäkin kun pitäisi osata säädellä sekunnin sadasosissa. Ja voi hihna, pirulainen! Miten hankalaa se olikaan ottaa jälleen käyttöön!

1. kilpailu

Järjestäjä: OKK

Aika: 1.6.2014

Paikka: Haukkukeidas, Hiironen, Oulu

Tuomari: Tytti Litenhofer

Pisteet: 98/100

Sijoitus: 1/38

Virhepisteet:

                   Tehtävä nro 3: -1p (tal)

                   Tehtävä nro 7: -1p (tal)

Tuomarin kommentti: " Muista kiinnittää huomiota hihnaan. Hienoa osaamista, tsemppiä jatkoon!"

Ihan kiva startti lajille! Mukava, lyhyt ja mielestäni aika helppo rata,
koska siihen ei sisältynyt mitään kompia eikä vauhdimuutostehtäviä.
Itse suorituksesta en muista jälkeen päin mitään, mutta pari kertaa hihna
on käväissyt kireällä. Positiivista kuitenkin se ettei kuitenkaan niissä liikkeissä,
missä olisin sen odottanut kiristyvän!

Täytyy vielä sanoa, ettei me sijoituksesta huolimatta luokkamme parhaita oltu.
Meidänkin kanssa samassa ryhmässä reenanneet Piitu & Maija vetivät täydet
100 pistettä, mutta tuomari joutui hylkäämään suorituksen vääränlaisen pannan vuoksi.
Hirveän harmittava juttu. :( HYL Koiranetissä voi siis merkata aika paljon muutakin
kuin huonosti mennyttä suoritusta!

Vähänkö ihania palkintoja!
Kamprolle, rallynaru ja moukari. Sekä pari luuta.

2. kilpailu

Aika: 14.6.2014

Järjestäjä: KSPK

Paikka: KPKS:n nurmikenttä, Karihaara, Kemi

Tuomari: Iiris Harju

Pisteet: 96/100

Sijoitus: 7/28

Virhepisteet:

                  Tehtävä nro 1: -2p (tal, py)

                  Tehtävä nro 9: -1p (OV)

                  Tehtävä nro 10: -1p (TVÄ)

Tuomarin kommentti: "Todella hienoa yhteistyötä, hyvin kannustettu!"

Edellistä hieman haastavampi rata, mutta vaikeaksi ei voi kyllä kutsua vieläkään.
Edelleenkän ei pienintäkään kompaa eikä vauhdinmuutostehtäviä, niissä meillä onkin ollut eniten tekemistä!

Chandler ei ole yhden ihmisen koira. Enemmän se oikeastaan on Juhan mussukka, mitä minun.
Ei ehkä siis ollut paras idea houkutella Juhaa katsomaan kisoja, kun ei olla kertaakaan harjoiteltu rataa
niin, että hän olisi ollut katsomassa. Ensimmäinen spiraali tehtiinkin yleisöä päin, ja tokihan neiti sieltä
isäntänsä bongasi. Puutteellinen yhteistyö ja talutinvirhe tulivat siis ihan aiheesta, mutta onneksi vain yhden
pisteen arvoisina ja sain kuin sainkin paketin kasaan pian (siihen viitannee tuo tuomarin kommenttikin!).

Suoraan sanoen en tiedä mistä 9. kohdan (koira eteen, oikealta sivulle) ohjaajavirhe tuli, mieleen jäi että Chämppy siinä kertaalleen haukahti, mutta se ilmeisesti jätettiin tuomitsematta. Veikkaisin väärää suorituspaikkaa tai sitten olen itse askeltanut paikoillani. 10. -kohdan (vasen täyskäännös) epätarkasti suoritettu liike sai minut vähän ymmälleni,
mutta vastauksen sain seuraavasta kokeesta tekemällä saman virheen.

3. kilpailu

Järjestäjä: KiiKo ry & Koiratiimi

Aika: 15.6.2014

Paikka: Sammalojan kenttä, Kiiminki, Oulu

Tuomari: Heikki Palosaari

Pisteet: 93/100

Sijoitus ?/38 (olisikohan se 10. parhaan joukossa ollut?)

Virhepisteet:

                  Tehtävä 2: -1p (vino)

                  Tehtävä 3: -1p (Tvä (ei yhdenaikainen))

                  Tehtävä 5: -1p (Kontr)

                  Tehtävä 7: -1p (Tvä (vauhti))

                  Tehtävä 11: -3p (Tvä (pysähdyksen pitäisi olla selvempi))

Tuomarin kommentti: "Iloista. Tehtävät ovat hallussa. Ylemmissä luokissa tarvitaan tarkkuutta pikkuasioihin (kaksi viimeistä virhettä)." Mutta eikös me nyt vielä oltu alemmassa luokassa? ;D

No nyt oli vähän haastettakin radalla. Tykkäsin tuomarin linjasta kovasti, se oli mielestäni aika tiukka alokasluokaksi, mutta silti reilu.  Huumorintaju helpotti omaa hermostustani! Vauhdin muutoksia kaksin kappalein ja toisesta niistähän saimme puhtaasti minun piikkiini laitettavan miinuspisteen.  Olin erittäin ylpeä Chämpystä juosten pujottelussa (meidän kirosana), sillä se meni jopa paremmin kuin yleensä reeneissä. Vain yhden pisteen edistämisestä varmaankin johtunut kontrollivirhe!  Ei talutinvirhettä! Wuhuu!

2. tehtävässä Chandler tuli vinosti eteen. Liian vähän reeniä, mutta onneksi sama virhe ei toistunut 10. tehtävässä.

3. tehtävän kohdalle oli kirjoitettu "ei yhdenaikainen". Voin sanoa suoraan, etten ole tajunnut lainkaan että sellaisenkin virheen voi tuossa tehdä, mutta tulipa nyt tehtyä ja opittua se onneksi jo alokasluokassa.

Sen sijaan kovasti ottaa päähän tuo kolmen pisteen menetys. En siis pysähtynyt riittävän pitkäksi aikaa kierrettyäni koiran. Vaikka nimen omaan tarkistin asian, että kuuluuhan siinä pysähtyä. Mutta en sitten kuitenkaan pystähtynyt. Näitä kisatilanteissa vain sattuu, kun ajatukset on jo seuraavassa tehtävässä. Olen ehkä ennenkin saanut kuulla, että voisin tehdä radat maltillisemmin...

Lisäksi olin oikein onnellinen, ettei koira koko radan aikana haukahtanut kertaakaan, vaikka potentaalisia paikkoja oli vaikka kuinka monta!

Avoimen luokan kyltit on jo hallussa, mutta sehän meinaa vasta puoliväliä matkasta. Sattuneesta syystä ei olla tehty rataa vähään aikaan ilman hihnaa, joten ratarutiinit pitää saada nyt kuntoon. Näin jälkeen päin ajatellen, kyllä kannatti nämä kaikki kolme koetta käydä katsomassa ennen kuin hypätään avoimeen. Kaikista opittiin erittäin tärkeitä asioita jatkoa ajatellen.

Arkihaaste 5/5 (ti 6.5.)

"Meidän Chimppa-Chämppy sai opiskelukaveriltani ihan oman Facebookissa kiertäneen arkihaasteen. Kuvasin siis viisi päivää Chandlerin arkea, ja tokihan siihen täytyi vähän selityksiä laittaa. Ihan normaalia arki ei tosin näiden viiden päivän aikana ollut, sillä itselläni kevään viimeiset tentit painavat päälle ja lukemista on nyt p a l j o n. Lisäksi harrastusrintamalla on parhaillaan siirtymäkausi kesän ryhmiin ja mm. toko ei tällä viikolla vielä alkanut. Mutta suurin piirtein tällaista arkea meillä elellään."

"Viimeistä viedään, vaikka huhujen mukaan yleisö on pyytänyt multa jopa kuukauden mittaista arkihaastetta.

Tässä kuvassa Anniina pesee hampaitaan aamulla. Meidän arjessa on ainakin pari juttua, jotka saavat minut heräämään sikeimmiltä päivätorkuiltani, hakemaan lähimmän lelun ja viemään se leikittäjälle. Ensimmäinen on hampaiden pesu. Kun joku alkaa pestä hampaita, tulkitsen sen auttamatta leikkikutsuksi, ja pesijä saa jalkapallon täysillä polvitaipeeseen. Toinen on laulaminen. Etenkin, jos lauletaan Emme me pienet koiranpennut.

Vihdoinkin tuo nörttiemäntä totesi, että nyt ei uppoa pisaraankaan tietoa sen pieneen kalloon, ja vei minut Ranta-Kastellin jokimaisemiin lenkille. Se on kiva kierros. Vaikka taajamassa ollaankin, saan olla vapaana melkein koko matkan, jos olen kuuliainen, ja olenhan minä. Tietenkin tuon sille vähän väliä jonkun risun heitettäväksi, mutta se ei hirveän mielellään sitä ala heittämään. En kuulemma osaa hillitä vauhtiani keppien kanssa, olen kuulemma liian liekeissä. Okei, ehkä muutaman kerran olen murtanut kynteni äkkijarrutuksissa ja kerran lävistänyt nieluni kepillä... Mutta on se vaan niin kivaa!

Ranta-Kastellin venevalkamassa on tuollainen kiva puomi, jonka yli osaan hyppiä. 

 Se on liian korkea hypätä ilmalennolla yli, täytyy ponnistaa sen kautta.

Katsokaa vaikka, kuinka iloinen olen!

Tänään oli pitkästä aikaa rallytokoreenit, nyt uudella tiimillä. Anniinalle piti muistuttaa, että rallytokon suhteen mun moottoria kantsii ehkä vähän jäähdytellä ennen radalle menoa; eka radan näet perseilin ihan kunnolla, olin taas vaihteeksi liekeissä. Edistin, haukuin ja pompin, vaikka ei kuulemma olisi saanut. Minkäs teet, kun on niin kiva tulla sivulle, eteen, kiertää Anniina tai pyörähtää sen vierellä. Loppureeneistä sain vähän malttia ja viimeinen rata meni kuulemma lähes täydellisesti.

Tässä kuvassa yritän voittaa Juhalta köyden. Teen joskus vähän epäreilusti, eli isken tuossa kyseisessä asennossa kynteni syvälle sen pakaroihin, jolloin se parkuu ja päästää irti. Meikän voitto.

Loppuillan me katseltiin sohvalla Greyn anatomiaa.
Tylsä jakso, yllättäen nukahdin kesken kaiken."

Arkihaaste 4/5 (ma 5.5.)

"Meidän Chimppa-Chämppy sai opiskelukaveriltani ihan oman Facebookissa kiertäneen arkihaasteen. Kuvasin siis viisi päivää Chandlerin arkea, ja tokihan siihen täytyi vähän selityksiä laittaa. Ihan normaalia arki ei tosin näiden viiden päivän aikana ollut, sillä itselläni kevään viimeiset tentit painavat päälle ja lukemista on nyt p a l j o n. Lisäksi harrastusrintamalla on parhaillaan siirtymäkausi kesän ryhmiin ja mm. toko ei tällä viikolla vielä alkanut. Mutta suurin piirtein tällaista arkea meillä elellään."

"Apua tulkaa hakemaan mut pois täältä. Ei mua kukkaan täällä rakasta. :(
Mun isäntä on vaan töissä ja emäntä lukee vaan tenttiin.
 Ensimmäinen kuva kiteyttäköön vielä vajaa kaksi viikkoa kestävän kurjuuden! :(

Bordercollie tarvitsee aivopurtavaa. Emäntäni ei ole sitä minulle viime päivinä
 juuri tarjonnut, joten hyppäsinpäs vaihteeksi sohvalle (kyllä! siellä se aina lojuu!)
sen viereen kun se katsoi silmätautien kertausluentoa netistä livenä.
Parempi vaihtoehto kai tämä on kuin se, että se lähtisi luennolle paikan päälle ja jäisin yksin.
Olen siis ollut aika ahkerasti läsnä näin koneen välityksellä niin silmätautien luennolla, kuin neurologian seminaareissakin. Melkein lääkäristä menisin. 

 Mutta kuten huomaatte, luento oli mielestäni tylsä,

haukottelin, ja nukahdin kesken kaiken (taas)

.

Hirveästi kuvia minun arjestani tänään ei ole, sillä iltapäivästä eteen päin 

olin Juhan kanssa, ja se ei tämmösiä hömpötyksiä ala kuulemma kuvaamaan.

 Käytiin me rullaluistelemassa. Sitten se osti soutuveneen,

 ja pääsen ehkä kalareissuille mukaan ensi kesänä!

Illalla Anniinan tullessa kotiin se päätti haastaa mut tällä meidän leluleikillä.
Että se pyytää leluja nimeltä ja mää tuon ne sille.
 En ole ollut viime aikoina ihan terässä, sillä
mm. kana ja porkkana sekä hiiri ja siili ovat menneet sekaisin.

Tässä lista leluista, jotka tiesin tänään: punainen jalkapallo, musta jalkapallo, leijona, lammas, porkkana, sammakko, musta rotta, raato, hopeakettu, siili, köysi, aktivointipallo, Che-pallo (Arin tuliainen Kuubasta), vempain, tennispallo, pötkylä, makkara, pihvi, kissa, vesipuntti, amerikkalainen jalkapallo, Go Ninja, örveli, kilpikonna, tossu, Hilariuksen pää, röhköpossu, vihreä pallo, hiiri, kana, pupu, toukka. 32 lelua."

Arkihaaste 3/5 (su 4.5.)

"Meidän Chimppa-Chämppy sai opiskelukaveriltani ihan oman Facebookissa kiertäneen arkihaasteen. Kuvasin siis viisi päivää Chandlerin arkea, ja tokihan siihen täytyi vähän selityksiä laittaa. Ihan normaalia arki ei tosin näiden viiden päivän aikana ollut, sillä itselläni kevään viimeiset tentit painavat päälle ja lukemista on nyt p a l j o n. Lisäksi harrastusrintamalla on parhaillaan siirtymäkausi kesän ryhmiin ja mm. toko ei tällä viikolla vielä alkanut. Mutta suurin piirtein tällaista arkea meillä elellään."

"Tänään oli minun mittapuuhuni erittäin toimeton päivä.
 Syytän emäntääni, sillä minun mielestäni
 hän voisi unohtaa sen tenttiin lukemisen
 ja touhuta mun kanssa enemmän.
 Hän kyllä sanoo olevansa siitä pahoillaan...

Aamuisin ruukaan olla Juhan kaverina,
 kun se valmistaa aamupalaa.
 Istun hiljaa vieressä ja kattelen, en mää mitään kerjää.
Mutta yleensä sieltä "tippuu" ainakin palanen tuorekurkkua.

Aamupäivällä pelastin mun punaisen
 jalkapallon roskiksesta jo kolmannen kerran.
 En tajua miten tällä mun ihmisväellä menee
se roskis aina sekasin mun lelukopan kanssa.

Sitten Juha vähän pelleili mun kustannuksella.
 Laitto mulle huivin kaulaan ja
 käski mennä näyttään itteäni Anniinalle.
Olipa vaan hauskaa?

Päivällä jouduin oleen yksin kotona, mutta kun lauma tuli kotiin,
 tein tavanomaiset tervehdykseni, eli heittäydyn selälleni...

... ja hyppään kaulaan.

Sitten Anniina oli hankkinu mulle jotain jännää herkkua.

Jotain se selitti madottomasta kesästä,
 ihan sama mulle, mutta pikkusenko oli hyvvää!
Voisinpa tehdä vaikka pari temppua näiden eteen.

Iltapäivällä tehtiin sitten Juhan kanssa sitä mistä
me molemmat tykätään, eli tittiditii, ylläripylläri, metsälenkki!
Tällä kertaa Valkeisjärvelle, oisin taas
 menny uimaan, mutta ei Juha päästäny.

Loppuilta menikin sitten sohvalla köllötellessä...

 ...ja mun rakkaassa häkissä makoillessa."

Arkihaaste 2/5 (la 3.5.)

"Meidän Chimppa-Chämppy sai opiskelukaveriltani ihan oman Facebookissa kiertäneen arkihaasteen. Kuvasin siis viisi päivää Chandlerin arkea, ja tokihan siihen täytyi vähän selityksiä laittaa. Ihan normaalia arki ei tosin näiden viiden päivän aikana ollut, sillä itselläni kevään viimeiset tentit painavat päälle ja lukemista on nyt p a l j o n. Lisäksi harrastusrintamalla on parhaillaan siirtymäkausi kesän ryhmiin ja mm. toko ei tällä viikolla vielä alkanut. Mutta suurin piirtein tällaista arkea meillä elellään."

"Tänään oli aika basic päivä meitsille.
 Aamulla herätin Anniinan tavalliseen tapaan pusuilla,
 mutta en nyt ollut ihan niin pusutuulella mitä yleensä,
sillä Anniina laski saaneensa vain 43 pusua.

Heti aamulenkin jälkeen tein mun tärkeän joka-aamuisen tehtävän,
 eli hain Kalevan, ja toin sen Anniinalle.

Muutaman tunnin olin yksin kotona, ja sitten kun Anniina tuli kotiin,
niin mitäpä muuta se alkoikaan tekemään, kuin tenttiin lukemaan
. Tällä kertaa se selaili luentoja koneelta sohvalla istuen,
 joten siihen olikin kätevä kömpiä viereen silleen ihan nätisti selälleen.
 Että huomaakko mut? Kätevä keino on myös laittaa pää osittain läppärin päälle.
 Joskus oon myös menny ja istunut siihen.

Jossain vaiheessa Anniina sanoi mulle että "varpaita palelee"
ja niinhän minä riensin hakemaan sille villasukat.
 Se taas kerran kiitti miten mukavaa on omistaa tällainen kätevä palveluskoira,
 ei tarvi ite nostaa p*rsettään sohvalta.

Iltapäivällä keittiön täytti ihana tuoksu - Anniina keitti mulle maksaa.
Sain esipestä paketit ja olin todella huolellinen siinä hommassa,
ettei vain roskiksessa haisisi (ihmisväen mielestä) kamala haju.

Sitten otettin rallytokoa takapihalla, mutta koska
 Juha on illan tapaamassa kurssikavereitaan,
ei kukaan ollut kuvaamassa sitä touhua.
Olin kuitenkin aika etevä.
Käytiin vielä metsälenkillä ja oltiin sitä leikkiä,
että Anniina heittää mulle kepin johonkin,
niin etten itse yhtään näe minne, ja sitten saan ettiä sen.
Oon siinäkin aika etevä.

Illalla Anniina vielä pilkko ne pari keittämäänsä porsaan maksaa,
 mutta jostain kumman syystä se laitto suurimman osan
minigrip-pusseissa pakkaseen enkä saanutkaan heti kaikkea.
Mulla oli kuitenkin tärkeä tehtävä kytätä vieressä ja
siivota salaman nopeasti kaikki lattialle vahingossa tippuneet palaset.
 Sanomattakin selvää, että olin myös siinä erittäin etevä."

Arkihaaste 1/5 (pe 2.5.)

Meidän Chimppa-Chämppy sai opiskelukaveriltani ihan oman Facebookissa kiertäneen arkihaasteen. Kuvasin siis viisi päivää Chandlerin arkea, ja tokihan siihen täytyi vähän selityksiä laittaa. Ihan normaalia arki ei tosin näiden viiden päivän aikana ollut, sillä itselläni kevään viimeiset tentit painavat päälle ja lukemista on nyt p a l j o n. Lisäksi harrastusrintamalla on parhaillaan siirtymäkausi kesän ryhmiin ja mm. toko ei tällä viikolla vielä alkanut. Mutta suurin piirtein tällaista arkea meillä elellään!

Chandlerin arjesta tykättiin, ja saatiin ihania kommentteja. Näitä voisi kuulemma lukea vaikka kuukauden verran! ;D

Aamupäivä oli tosi tylsä. Makasin vain reporankana kun Anniina opiskeli.

 Välillä kävin sylissä kurkkaamassa
 että mikä voi olla mielenkiintoisempaa kuin minun viihdyttämiseni,
 silmätaudithan ne, kiitti vaan.

Jossain vaiheessa se sentään tajus päästää
mut takapihalle aurinkoon luun kanssa.

Iltapäivällä meille tulikin ihania, harvinaisia vieraita!
 Kun näin Susannan ja Johannan, en kerta kaikkiaan
tiennyt että miten päin olisin, olin niin iloinen!
Ne toi siskoni Hillan ja sen viisi riehakasta pentua mun takapihalle.

En oikein tiennyt miten niihin pentuihin pitäisi suhtautua,
mutta ainakin Juha ja Anniina olivat aivan myytyjä!
Sitten kun ne lähtivät, itkin portilla ihan mahdottoman sydäntä särkevällä äänellä!

<3

ltalenkillä korkattiin rullaluistelukausi.
 Ei päästy kuin Värtön rantaan, kun löysin tien vierestä kokonaisen nakin.
 Juha ei kerennyt tehdä mitään, söin sen niin nopeasti.
Jostain syystä ne vaihto saman tien suuntaa ja mentiin kotiin,
 pöh, minä kun oisin halunnu vielä uimaan.

Sitten mulle syötettiin suolaa ja kehotettiin oksentamaan.
No, en oksentanut. Iltapalakuppi oli täynnä jotain mustaa mönjää,
katselin ja nuuskin sitä vähän varovaisesti,
mutta popsin sen naamaan melkein samalla ahneudella kuin nakinkin.

Rallytokoa, tokoa ja epävirallista kokeilua

Jahas! On jälleen blogin päivittäminen jäänyt vähän vähemmälle. Nyt pitää oikein muistella mitä kaikkea merkittävää ja vähemmän merkittävää tammikuun alun jälkeen on tapahtunut... No ainaski tällasta tulis mieleen:

Chandler täytti 3 vuotta 19.1.2014.

Chandler on reenannut rallytokoa ahkerasti sekä Koiratiimillä
että nyt myöhemmin myös OKK:lla. Uutena tuttavuutena Taskilan reenihalli.

Chandlerilla oli juoksut maalis-huhtikuun vaihteessa,
jolloin ihmisväki sai erityispaljon hellyyttä. Yhtenä aamuna
Juha laski saaneensa 201 aamupusua, ja enemmänkin olisi herunut,
mutta isännällä oli jo kiire aamutoimiin.

Maaliskuussa Chandler vietti viikonlopun Kokkolassa hoidossa Katjan ja Matiaksen luona,
kun me kävimme Vaasassa ystäviämme moikkaamassa. Kuvassa Eena. <3

Kaikki oli kuulemma mennyt oikein hyvin,
neiti oli ollut oikein kiltti ja tottelevainen, mitä nyt
kuonollaan kuopinut rapsutuksia kerjäten. 

Chandler on käynyt myös metsälenkeillä ahkerasti, tottakai!

Rallytoko rules!

Viikko-ohjelmaan kuuluu nyt vain yhtenä päivänä ohjatut treenit, mutta se onkin sitten huima kahden tunnin pätkä - ensin tunti tokoa ja perään toinen rallytokon rataharjoituksia. Mietin kyllä että kuinka sitä jaksaa, mutta rataharjoituksia on Oulussa aika huonosti tarjolla ja juuri niitä me rallytokoon tarvitaan. Hyvin on tähän mennessä jaksanut, oikeastaan oikeinkin mallikkaasti. Turha häsellys on poissa, mutta rata on tehty aina innokkaasti ja tarkasti. Ei koira kentällä toki kahta tuntia putkeen ole, vaan käy autossa odottelemassa muutaman kerran reenien aikana.

Minä kyllä alan hurahtaan tuohon rallytokoon oikein kunnolla! Se on Chämpystäkin ihan superkivaa! Mikäs siinä pyöriessä ja hyöriessä kun toista vielä kehutaan koko ajan. Loistava laji koiralle, joka palkkautuu jo kehuistakin. Nyt ollaan tehty joka reenissä sekä alokasluokan että avoimen ratoja. Vaikka kaikkia avoimen liikkeitä ei oltu aiemmin tehtykään, koira ei tarvi kuin käskyn ja käsimerkin ja se tekee mitä uudessa kyltissä sanotaan. Se ällistyttää joka kerta, miten se voi osata?! Olen jo alkanut miettimään että onko Chämppy rallytokoillut entisessä elämässään, vai lukeeko se jotain sääntökirjoja täällä yksin ollessaan? Myös tekemistä oikealla puolella ollaan aloiteltu. Siinä sentään on haastetta koirallekin. Tosin Chandler on siitä ihan liekeissään, tätä nykyä meinaa haukahtaa joka kerta oikealle sivulle tullessaan, ihan huikean hauska temppu sekin.


Toko - not so much

Toko se sen sijaan junnaa paikallaan. Kaukokäskyistä on tullut nyt joku maailman tylsin liike. Saatiin se talven aikana jo oikein kivaksi pitkältäkin matkalta, ainoa mitä siltä olisin halunnut enemmän, oli nopeampi nousu istumaan. Nyt neitiä vaan useinkaan huvita nousta istumaan ollenkaan, ellei ole nakkia näkyvillä siinä metrin päässä. Silloin kun nousee, niin laiskasti eikä tarpeeksi ylös. Häntä ei heilu, ei. Maahan menee kyllä hyvin tsäpäkästi. En tajua mikä tässä mättää. Tai ehkä tiiän sittenkin. Ollaan reenattu sitä liian paljon, erityisesti jumpaten, seisomiset mukana. Siitä on mennyt kaikki into. Ajattelin pitää tuosta liikkeestä usean viikon totaalitauon, eli ennen kesää ei ole avoimen luokan korkkausta.

Toinen mikä on osoittautunut odottamattoman vaikeaksi, on istuminen hypyn jälkeen. Siihen olen pohtinut monta syytä. Ensinnäkin, seisomista hypyn takana vahvistettiin t o d e l l a paljon vielä puoli vuotta sitten. Tämän vuoksi istuminen esteen takana vaatisi nyt vain toistoa toistoa toistoa. Oisin olettanut, että ennakoiminen olisi ollut tässä ongelma. Lisäksi hyppääminen on niin pirun hauskaa, että kun tyttö tietää saavansa hypätä takaisin, ei kai sitä millään malta istua sinne esteen taakse.

Mutta jotain hyvääkin! Luoksetulojen stopit on enimmäkseen hienot ja noutokapulan mälläys on vähentynyt huomattavasti. Vieläkin ote saisi olla tiukempi. Seuraamisessa oli jokusen viikon ajan mahdotonta edistämistä, mutta sekin on korjaantumaan päin. Maahan menot sivulla on olleet enimmäkseen ihania "jalat alta" -tippumisia. Huima edistys siinä vuoden takaiseen verrattuna! Nyt kun menen nämä julkisesti sanomaan, niin eiköhän tässäkin jokin aivopieru vielä ilmene... (kopkopkop)


Epävirallinen tokokoe

Käytiin tänään KAS:n epävirallisessa tokokokeessa kokeilemassa, miltä ne avoimen liikkeet kokeenomaisesti tehtynä näyttävät. Vaikka ongelmia niissä onkin, niin tokoili tuo 177p. ollen luokkansa paras (kahden koiran joukosta! ;D). Aika armollinen tuomari kyllä oli, eikä tuolla työllä sääntökirjan mukaan olisi ykköstulosta tullut, sillä kaukothan Chandler olisi nollannut, kun vaati vaihteeksi kolme käskyä jokaiseen istumaan nousuun. Paikkamakuu tehtiin ensimmäistä kertaa niin, että jouduin lähtemään ulos koko rakennuksesta, yleensä kun kyykitään jossain agiesteiden takana, mutta siinä se oli kuulemma makoillut kuin sfinksi.

Pisteitä saatiin seuraavasti: Paikkamakuu 10, Seuraaminen 10, Maahanmeno 9,5, Luoksetulo 8 (hyvä stoppi alkuun mutta askelia ennen uutta luoksetulokäskyä), Seisomaan jääminen 9, Nouto 10, Kaukot 6, Hyppy 9, Kokonaisvaikutus 10.

Hyvä oli nähdä missä mennään, ja koe menikin aikalailla odotuksieni mukaisesti. Koira ei kuitenkaan ollut ihan oma itsensä, mutta ei se nyt ole juoksujen jälkeen juuri ollutkaan. Muistaakseni syksyn juoksujen jälkeen oli samanlainen muutaman viikon lattea ja ilottomampi kausi, joten olisiko jotain valeraskausoiretta?!

"Mietikää ny vähän, minkälaisessa rasiassa te lihapullia säilytätte.
Mahdoton esipestä huolellisesti, kun ei edes collien kuono yllä pohjaan saakka."