Chandler täytti 3 vuotta 19.1.2014. |
Chandler on reenannut rallytokoa ahkerasti sekä Koiratiimillä että nyt myöhemmin myös OKK:lla. Uutena tuttavuutena Taskilan reenihalli. |
Maaliskuussa Chandler vietti viikonlopun Kokkolassa hoidossa Katjan ja Matiaksen luona, kun me kävimme Vaasassa ystäviämme moikkaamassa. Kuvassa Eena. <3 |
Kaikki oli kuulemma mennyt oikein hyvin, neiti oli ollut oikein kiltti ja tottelevainen, mitä nyt kuonollaan kuopinut rapsutuksia kerjäten. |
Chandler on käynyt myös metsälenkeillä ahkerasti, tottakai! |
Rallytoko rules!
Viikko-ohjelmaan kuuluu nyt vain yhtenä päivänä ohjatut treenit, mutta se onkin sitten huima kahden tunnin pätkä - ensin tunti tokoa ja perään toinen rallytokon rataharjoituksia. Mietin kyllä että kuinka sitä jaksaa, mutta rataharjoituksia on Oulussa aika huonosti tarjolla ja juuri niitä me rallytokoon tarvitaan. Hyvin on tähän mennessä jaksanut, oikeastaan oikeinkin mallikkaasti. Turha häsellys on poissa, mutta rata on tehty aina innokkaasti ja tarkasti. Ei koira kentällä toki kahta tuntia putkeen ole, vaan käy autossa odottelemassa muutaman kerran reenien aikana.
Minä kyllä alan hurahtaan tuohon rallytokoon oikein kunnolla! Se on Chämpystäkin ihan superkivaa! Mikäs siinä pyöriessä ja hyöriessä kun toista vielä kehutaan koko ajan. Loistava laji koiralle, joka palkkautuu jo kehuistakin. Nyt ollaan tehty joka reenissä sekä alokasluokan että avoimen ratoja. Vaikka kaikkia avoimen liikkeitä ei oltu aiemmin tehtykään, koira ei tarvi kuin käskyn ja käsimerkin ja se tekee mitä uudessa kyltissä sanotaan. Se ällistyttää joka kerta, miten se voi osata?! Olen jo alkanut miettimään että onko Chämppy rallytokoillut entisessä elämässään, vai lukeeko se jotain sääntökirjoja täällä yksin ollessaan? Myös tekemistä oikealla puolella ollaan aloiteltu. Siinä sentään on haastetta koirallekin. Tosin Chandler on siitä ihan liekeissään, tätä nykyä meinaa haukahtaa joka kerta oikealle sivulle tullessaan, ihan huikean hauska temppu sekin.
Toko - not so much
Toko se sen sijaan junnaa paikallaan. Kaukokäskyistä on tullut nyt joku maailman tylsin liike. Saatiin se talven aikana jo oikein kivaksi pitkältäkin matkalta, ainoa mitä siltä olisin halunnut enemmän, oli nopeampi nousu istumaan. Nyt neitiä vaan useinkaan huvita nousta istumaan ollenkaan, ellei ole nakkia näkyvillä siinä metrin päässä. Silloin kun nousee, niin laiskasti eikä tarpeeksi ylös. Häntä ei heilu, ei. Maahan menee kyllä hyvin tsäpäkästi. En tajua mikä tässä mättää. Tai ehkä tiiän sittenkin. Ollaan reenattu sitä liian paljon, erityisesti jumpaten, seisomiset mukana. Siitä on mennyt kaikki into. Ajattelin pitää tuosta liikkeestä usean viikon totaalitauon, eli ennen kesää ei ole avoimen luokan korkkausta.
Toinen mikä on osoittautunut odottamattoman vaikeaksi, on istuminen hypyn jälkeen. Siihen olen pohtinut monta syytä. Ensinnäkin, seisomista hypyn takana vahvistettiin t o d e l l a paljon vielä puoli vuotta sitten. Tämän vuoksi istuminen esteen takana vaatisi nyt vain toistoa toistoa toistoa. Oisin olettanut, että ennakoiminen olisi ollut tässä ongelma. Lisäksi hyppääminen on niin pirun hauskaa, että kun tyttö tietää saavansa hypätä takaisin, ei kai sitä millään malta istua sinne esteen taakse.
Mutta jotain hyvääkin! Luoksetulojen stopit on enimmäkseen hienot ja noutokapulan mälläys on vähentynyt huomattavasti. Vieläkin ote saisi olla tiukempi. Seuraamisessa oli jokusen viikon ajan mahdotonta edistämistä, mutta sekin on korjaantumaan päin. Maahan menot sivulla on olleet enimmäkseen ihania "jalat alta" -tippumisia. Huima edistys siinä vuoden takaiseen verrattuna! Nyt kun menen nämä julkisesti sanomaan, niin eiköhän tässäkin jokin aivopieru vielä ilmene... (kopkopkop)
Epävirallinen tokokoe
Käytiin tänään KAS:n epävirallisessa tokokokeessa kokeilemassa, miltä ne avoimen liikkeet kokeenomaisesti tehtynä näyttävät. Vaikka ongelmia niissä onkin, niin tokoili tuo 177p. ollen luokkansa paras (kahden koiran joukosta! ;D). Aika armollinen tuomari kyllä oli, eikä tuolla työllä sääntökirjan mukaan olisi ykköstulosta tullut, sillä kaukothan Chandler olisi nollannut, kun vaati vaihteeksi kolme käskyä jokaiseen istumaan nousuun. Paikkamakuu tehtiin ensimmäistä kertaa niin, että jouduin lähtemään ulos koko rakennuksesta, yleensä kun kyykitään jossain agiesteiden takana, mutta siinä se oli kuulemma makoillut kuin sfinksi.
Pisteitä saatiin seuraavasti: Paikkamakuu 10, Seuraaminen 10, Maahanmeno 9,5, Luoksetulo 8 (hyvä stoppi alkuun mutta askelia ennen uutta luoksetulokäskyä), Seisomaan jääminen 9, Nouto 10, Kaukot 6, Hyppy 9, Kokonaisvaikutus 10.
Hyvä oli nähdä missä mennään, ja koe menikin aikalailla odotuksieni mukaisesti. Koira ei kuitenkaan ollut ihan oma itsensä, mutta ei se nyt ole juoksujen jälkeen juuri ollutkaan. Muistaakseni syksyn juoksujen jälkeen oli samanlainen muutaman viikon lattea ja ilottomampi kausi, joten olisiko jotain valeraskausoiretta?!
Minä kyllä alan hurahtaan tuohon rallytokoon oikein kunnolla! Se on Chämpystäkin ihan superkivaa! Mikäs siinä pyöriessä ja hyöriessä kun toista vielä kehutaan koko ajan. Loistava laji koiralle, joka palkkautuu jo kehuistakin. Nyt ollaan tehty joka reenissä sekä alokasluokan että avoimen ratoja. Vaikka kaikkia avoimen liikkeitä ei oltu aiemmin tehtykään, koira ei tarvi kuin käskyn ja käsimerkin ja se tekee mitä uudessa kyltissä sanotaan. Se ällistyttää joka kerta, miten se voi osata?! Olen jo alkanut miettimään että onko Chämppy rallytokoillut entisessä elämässään, vai lukeeko se jotain sääntökirjoja täällä yksin ollessaan? Myös tekemistä oikealla puolella ollaan aloiteltu. Siinä sentään on haastetta koirallekin. Tosin Chandler on siitä ihan liekeissään, tätä nykyä meinaa haukahtaa joka kerta oikealle sivulle tullessaan, ihan huikean hauska temppu sekin.
Toko - not so much
Toko se sen sijaan junnaa paikallaan. Kaukokäskyistä on tullut nyt joku maailman tylsin liike. Saatiin se talven aikana jo oikein kivaksi pitkältäkin matkalta, ainoa mitä siltä olisin halunnut enemmän, oli nopeampi nousu istumaan. Nyt neitiä vaan useinkaan huvita nousta istumaan ollenkaan, ellei ole nakkia näkyvillä siinä metrin päässä. Silloin kun nousee, niin laiskasti eikä tarpeeksi ylös. Häntä ei heilu, ei. Maahan menee kyllä hyvin tsäpäkästi. En tajua mikä tässä mättää. Tai ehkä tiiän sittenkin. Ollaan reenattu sitä liian paljon, erityisesti jumpaten, seisomiset mukana. Siitä on mennyt kaikki into. Ajattelin pitää tuosta liikkeestä usean viikon totaalitauon, eli ennen kesää ei ole avoimen luokan korkkausta.
Toinen mikä on osoittautunut odottamattoman vaikeaksi, on istuminen hypyn jälkeen. Siihen olen pohtinut monta syytä. Ensinnäkin, seisomista hypyn takana vahvistettiin t o d e l l a paljon vielä puoli vuotta sitten. Tämän vuoksi istuminen esteen takana vaatisi nyt vain toistoa toistoa toistoa. Oisin olettanut, että ennakoiminen olisi ollut tässä ongelma. Lisäksi hyppääminen on niin pirun hauskaa, että kun tyttö tietää saavansa hypätä takaisin, ei kai sitä millään malta istua sinne esteen taakse.
Mutta jotain hyvääkin! Luoksetulojen stopit on enimmäkseen hienot ja noutokapulan mälläys on vähentynyt huomattavasti. Vieläkin ote saisi olla tiukempi. Seuraamisessa oli jokusen viikon ajan mahdotonta edistämistä, mutta sekin on korjaantumaan päin. Maahan menot sivulla on olleet enimmäkseen ihania "jalat alta" -tippumisia. Huima edistys siinä vuoden takaiseen verrattuna! Nyt kun menen nämä julkisesti sanomaan, niin eiköhän tässäkin jokin aivopieru vielä ilmene... (kopkopkop)
Epävirallinen tokokoe
Käytiin tänään KAS:n epävirallisessa tokokokeessa kokeilemassa, miltä ne avoimen liikkeet kokeenomaisesti tehtynä näyttävät. Vaikka ongelmia niissä onkin, niin tokoili tuo 177p. ollen luokkansa paras (kahden koiran joukosta! ;D). Aika armollinen tuomari kyllä oli, eikä tuolla työllä sääntökirjan mukaan olisi ykköstulosta tullut, sillä kaukothan Chandler olisi nollannut, kun vaati vaihteeksi kolme käskyä jokaiseen istumaan nousuun. Paikkamakuu tehtiin ensimmäistä kertaa niin, että jouduin lähtemään ulos koko rakennuksesta, yleensä kun kyykitään jossain agiesteiden takana, mutta siinä se oli kuulemma makoillut kuin sfinksi.
Pisteitä saatiin seuraavasti: Paikkamakuu 10, Seuraaminen 10, Maahanmeno 9,5, Luoksetulo 8 (hyvä stoppi alkuun mutta askelia ennen uutta luoksetulokäskyä), Seisomaan jääminen 9, Nouto 10, Kaukot 6, Hyppy 9, Kokonaisvaikutus 10.
Hyvä oli nähdä missä mennään, ja koe menikin aikalailla odotuksieni mukaisesti. Koira ei kuitenkaan ollut ihan oma itsensä, mutta ei se nyt ole juoksujen jälkeen juuri ollutkaan. Muistaakseni syksyn juoksujen jälkeen oli samanlainen muutaman viikon lattea ja ilottomampi kausi, joten olisiko jotain valeraskausoiretta?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti