Chandler

Chandler

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

"Näyttelyreissu" Rovaniemelle 300612-010712

Nyt eletään tähän mennessä kesän toista viikonloppua, jolloin ei olla reissun päällä, vaan pysytään kerrankin samalla paikkakunnalla (ellei nyt lasketa eilistä "rantalomaa" Kalajoen hiekkasärkille...). Ollaan ajeltu toista tuhatta kilometriä lähinnä Kokkola-Oulu-Kemi -välillä. Kun Weekasin L-pentueen omistajat alkoivat suunnitella yhteistä puuhaa Rovaniemen KV:n viikonlopulle, kieltäydyin ensin kohteliaasti, että nyt en jaksaisi millään lähteä, kaipaan palauttavaa viikonloppua töiden jälkeen ja haluan ihan olla vaan.


No, eipä siinä tarvinut kun pari kannustavaa sanaa Rovaniemen päästä, reissukaverin ja kyydin löytäminen Kokkolasta, majoituslupaus ja tieto siitä, että Rovaniemellä tapaisi taas viisi ihanaa tuttua bortsutyttöä omistajineen, kun oltiin jo laukkuja pakkaamassa. Sen verran rentoa ja hauskaa meininkiä oli, että ihan hyvin tapahtui se työstä palautuminenkin! :D


Lauantaiaamuna CAKE-joukkue starttasi Audin Kokkolasta kohti Rovaniemeä. Chandler ja Eena nukkuivat suurimman osan matkasta huolimatta etuosassa taukoamatta käyvästä käläkätyksestä ja salmiakkipussin rapinasta. Oulussa päästettiin pimut kirmaamaan Chandlerin rakkaalle "kotinurmelle". 400 km Katjan kanssa meni todella nopeasti.

Olipa vain ihana tulla Weekasilaan melkein vuoden tauon jälkeen, tosin Susanna-kasvattajaa ja hänen tyttäriään Johannaa ja Riinaa oltiinkin nähty viimeksi toukokuussa. Tottakai vastassa olivat myös Hilla, Lotta ja Emmi. Melkeinpä saman tien pakattiin koirat ja reenivehkeet autoon ja  lähettiin kentälle tokoilemaan, missä joukkoon liittyi vielä kaksi siskoa lisää - Peppi ja Manta, sekä prinsessapoika Moppi ja hurmaava espanjanvesikoira Tilta.

Taas kyllä teki tiukkaa saada Chandler orientoitumaan reenaamiseen. Neiti luuli taas tulleensa koirapuistoon. Kaippa se muistaa että näiden kanssa on ennenki leikitty, joten sitä varten kai tänne nytkin tultiin...?! Ei muuta ku motivointipatukat ja -pullat esiin ja ihan hyvin se lähti sitten sujumaan. Ensin otettiin luoksepäästävyyttä ja paikkamakuuta ryhmässä. Chämppy se nousikin varmaan puolentoista minuutin kohdalla (oikeastaan ensimmäinen nouseminen reeneissä ikinä!). Olisi pitänyt käydä palkkaamassa välillä enemmän, koska tuo porukka toi varmasti haastetta tuohon valmiiksi jo tylsään liikkeeseen. Opinpahan nyt!

Otettiin koira kerrallaan ja mikä mahtavinta, nyt oli montakin "valmentajaa" neuvomassa,  ylempien luokkien harrastajia mukaan lukien. Hurjasti sain myös vinkkejä ihan vain muiden reeniä katselemalla. Oli myös ihana nähdä, miten taitavia siskotkin jo olivat! Kuvia reeneistä löytyy täältä.

Illalla herrasväki syötti meille mahat täyteen. Koirat olivat mahtavasti ja minun silmissä yllättävän rauhallisesti, vaikka kolme punaista (Hilla, Peppi ja Lotta), kaksi mustaa (Emmi ja Chandler) sekä yksi homeen värinen (ainakin omistajansa sanoin, Eena) yhdessä olohuoneessa olikin aika paljon. Harmi vain, ettei Mantaa ja Mirvaa keretty sen enempää jututtaa, kun Suomussalmen seurue lähti jo valmistautumaan seuraavan päivän näyttelykoitoksia varten. No, toisella kertaa, vähän on seuraavasta miittingistä ollut jo puhettakin... :)

Eena & Katja

Sylivauva Emmi & Riina

Ilomielellä!
Chandler, Johanna ja Hilla

Toinen sylikoira Peppi & Henna

Hellyydenkipeä Chandler

Kasvattajalla on kenties jotain hyvää...?

Yli puolitoistavuotiaana ei enää hymyillä kuvissa?!
Ylhäällä Peppi, Lotta ja Hilla
Alhaalla Chandler, Eena ja Emmi

Metsälenkki aamulla, ei hullummat reitit!

Huomatkaa austarilanpunainen blue merle -hännällä

Shadoways Cool To Be Me
Weekasi Liquorice Shot
Kuhaylans Oz - Simply Red-U
Weekasi Laguna Beach
Shadoways Chasing Magic

Näin siis näyttelymatka ilman näyttelyä. Lähdettiin sunnuntaiaamuna ajelemaan Kokkolaa kohti, mutta ERI-menestyksestä Peppi ja Manta pitivät huolen, Manta nappasi vieläpä vara-SERTin. Onnea! En voi olla mainitsematta, että samana viikonloppuna Chandlerin veli Laiko haki Virosta melkoisen potin: ROP x 2 ja EE MVA! Onnea myös sinne etelään!
Vähän tässä oli puhetta, josko uskaltautuisin ilmoittamaan Chandlerinkin loppukesästä kehään... näyttelyt eivät minua kovasti kiinnosta muuten kuin mukavana kohtaamispaikkana, joten eipä meillä olla sellaisia touhuja juuri harjoiteltukaan. Ehdotonta eitä en ole kuitenkaan sanonut, mutta tarvitaan kokeneimmilta "vähän" opastusta hommaan. :)

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Juhannus, meni kyllä jo mutta...

... mutta kerran kameraan ikuistui paljon hauskoja kuvia niin täytyyhän ne muistiin laittaa! Juhannuksen vietimme Kemissä.


 Takapihalla kokeiltiin uutta lajia,
lentopalloilua. Chämppy se osoitti lahjakkuutensa
jälleen kerran. Ajattelin, että tuonhan täytyy sattua kuonoon
 tuo puskeminen, mutta neiti ei suostunut vaihtamaan palloa pehmeämpään.
Tämä lensi just optimaalisesti!
Muutaman kerran erehtyi ottamaan kopinkin.
Näin siinä kävi. Hampaat meinas jäädä kii.

Onneks pallo säily ehjänä.

Voi että se oliki hauskaa!

Juhannukseen kuuluu totta mooses mökkeily.
Meijän mökillehän mennään venneellä,
ja sepäs oliki hauskaa vuoden tauon jälkeen.

Välillä piti halia ja kiittää mammaa ku pääs taas jännälle reissulle mukkaan!

Saarella tapahtuu vaikka mitä mielenkiintoista,
mutta jotenkin näitä frisbeekuvia tulee aina...?

Rantojen kingi!

Arvakkaa kuka sai maistaa maivoja!

Kotimatkalla kerrottiin Juhalle, mitä jännää
metsiköistä löytyi. Ei kuitenkaan vielä
linnunpoikasenraatoja tälle kesälle...

Päivän juokseminen ja tutkimusmatkailu vaatii veronsa ja leponsa.

Juttua Chandlerin ensimmäisestä veneretkestä löytyy täältä.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Kokkolassa

Nyt on semmonen homma että on jäänyt ihan liikaa päivittämisen arvoisia juttuja päivittämättä! En voi syyttää kiirettä enkä kesää enkä mitään, koska kyllähän tässä koneella on välillä aina istuttu, mutta kun en ole saanut aikaiseksi, kun ei niin ei. Juttua on niin paljon, että täytyy kirjoittaa niitä useamman otsikon alle. Muuten sitä puuroa ei jaksaisi kukaan lukea. 


Blogiahan pidän vähän niin kuin päiväkirjana, jonne olen koonnut parhaita otoksia, ja josta on itse kiva katsella missä on menty missäkin vaiheessa koiran elämää. Kyllä nuo tilastot kuitenkin kertovat, että joku muukin täällä saattaa joskus piipahtaa. ;)


Onko vielä pitkä matka????!




No, Kokkolaan tulimme tosiaan kesäkuun alussa kesätöiden perässä. Uusi asunto ja harvinaisen pitkät yksinolot (7h/päivä) olivat aluksi vähän ahdistavia Chämpylle, mikä näkyi parina jännityspissana lattialla. No, toinen selitys on ehkäpä juoksut, jotka alkoivatkin heti ensimmäisellä viikolla. Kumpaa lie, mutta epätavallista käytöstä puolitoistavuotiaaltamme.


Kerettiin yhdet ryhmäreenit käydä ennen juoksuja. Chandler taisi luulla tulleensa koirapuistoon, koska teki aika tiukkaa saada kontaktia koiraan. Muut koirat oli selvästi minua mielenkiintoisempia, mutta en ota tätä itseeni, olihan meidän viimeisimmistä ryhmäreeneistä jo kolme kuukautta aikaa. Loppua kohden työ kyllä parani, tosin ihan perusteisiin palattiin. Yks, kaks, kolme askelta seuraamista vain, mutta ainaski hiottiin niitä hyväksi. Perusasentoa monesta suunnasta. Saatiin Katjalta käskyjä LEIKKIÄ IHAN TÄYSILLÄ, ja tuon seurauksena meidän reenipatukka tiputtaa sisuksiaan.... Chämppy väsyi aika pian, mutta sai onneksi reenien jälkeen leikkiä Eenan kanssa. Siinä on ehkä ensimmäinen tapaamani koira, joka innostuu leikistä vielä jopa Chandleria enemmän.


Katja-kiltti ehdottikin meille heti seuraavaksi päiväksi treffejä Kokkolan parhaalle koiranuittopaikalle. Mahtavia hiekkakuoppia, ja Chandler kirmasi onnellisena Eenan ja Jewin kanssa. Ihan mahtavaa menoa, katsokaa vaikka! Katja on muutenkin ollut ihana kaveri täällä Kokkolassa, ja jopa ottanut Chimpan illaksi hoitoonkin, kun Juhan kanssa saatiin liput Mustakarin festareille. Valtaisat kiitokset kaikesta! Lisää juttua on tulossa tulevissa päivityksissä...


Bortsupeppuja

Vitsit, tää on huippu paikka!

Kepin heittoon ei tarvinut jälleen juuri motivoida...

FRRRRRRFRFRFRRR

Pari paimentyttöä

Meet our new friend:
TK2 BH Shadoway's Cool To Be Me

Jos jaettais Frisbeevalion titteleitä,
niin Chandler olisi jo ainakin voittajaluokassa...

... ellei erikoisvoittajaluokassa. 
"Nyt ku minä tämän frisbeen haltuuni sain, niin piilotan tän
näiltä pimuilta... saa nähdä kuinka älykkäitä bordercolliet
oikeasti on!"

Ollaan viihdytty Kokkolassa loistavasti. Meiltä on muutama kortteli suntille, jota joeksi kutsumalla sain paikalliset nauramaan. Ihania lenkkireittejä, ollaan sekä kävelty, juostu, pyöräilty, rullaluisteltu... Hienosti Chaniltä menee jo nuo vauhdikkaammatkin liikkumismuodot, vaikka aluksi näyttikin pahalta. Suntin takana on mahtavia reenialueita. Käytiin myös Lohtajalla Pohjoismaiden pisimmällä hiekkarannalla, jossa Chan pääsi kokeilemaan uutta kelluvaa vesipalloaan.