Chandler

Chandler

maanantai 6. tammikuuta 2014

Joulua, uutta vuotta, rallytokoa ja metsälenkkejä

Joululoma lähenee loppuaan. Menipäs se nopeasti! Saataa tosin johtua siitäkin, että joulukuun loppuun asti olin töissä, joten varsinaista lomailua jäi vain tämä tammikuun alku. Sekin vähä tuli tarpeeseen, vaikka melko löysä syksy koulun puolesta onkin ollut. Keväällä taas kiristyy, ja mikä ahdistavinta, kesällä pitäisi astua ensimmäistä kertaa elämässä tulevan ammattikuntani edustajien saappaisiin, joten edellisvuosien asiatkin on kertailtava. Nyt löhöilen vielä tämän viikon, kattelen Frendejä ja How I Met Yout Motheria ja lenkkeilen Chämpyn kanssa ja kokkailen hitaasti haudutettavia herkkuja. 


Joulu

Joulu vietettiin perinteiseen tapaan koto-Kemissä, mutta epäperinteiseen tapaan siellä oltiin töiden vuoksi vain joulupyhät. Oikein mukavasti meni, ja koirakin käyttäytyi erittäin mallikkaasti vieraista ja häslingeistä huolimatta koko ajan. Chämppy oli ollut kilttinä, pukilta tuli mm. leluja (kilpikonna, amerikkalaisen jalkapallon pehmoversio, ämmin askartelema villasukkalelu ja narupallo) sekä valtavasti herkkuja ja luita. Ja lahjoista (minun mielestäni hauskimman): serkkuni Belgian tuliaisen eli koirille tarkoitetun Dog Beer -olutpullon!

Mutta en jätä mainitsematta sitä ryökälemäisyyttä, mihin Chämppy syylliistyi aaton aattona. Olin itse kylpyhuoneessa, kun olohuoneesta alkoi kuulua muovipussin kahinaa. Olin jättänyt seinustalle vielä pakkaamattomia lahjoja muovipusseihinsa. Mennessäni tarkastamaan tilannetta, näin Mustin ja Mirrin pussin tyhjänä olohuoneen matolla, kuitti vieressään, mutta pussin sisältö (pehmokilpikonna) oli missäs muualla kuin Chandlerin kanssa Chandlerin häkissä. Neiti oli ilmeisesti lukenut pussin kyljestä että "Musti ja Mirri" ja ajatellut että ei tämä kellekään muulle voi olla. Tai realistisemmin ajateltuna kauluspaidoissa ei ehkä ollut niin mielenkiintoisia eläinkaupan hajuja.

Tottakai Chämppy sai osansa jouluruuista. Varottiin antamasta paljoa, mutta jostain syystä aamulla neiti kärsi piparikrapulasta (?!) ja heti aamupusujen jälkeen oksensi kertaalleen Juhan peitolle, jonka hän juuri ja juuri kerkesi vetää itsensä suojaksi. :D No, huonosta olosta ei sen jälkeen ollut onneksi merkkiäkään.


Eikä edes pelottanut!
Kiva keppi by the way.

Asianmukainen pukukoodi!

Äiti oli tehnyt Chämpylle ihan oman piparkakun.
Kyllä maistui!

Onko siistimpää lahjaa?
 Villasukkalelu, jossa toinen villasukka on laitettu solmun
avulla palloksi toisen sisään. Sitten toisen solmun avulla
sisälle oli laitettu vielä leivinpaperiin kääräistyjä
 ämmin omatekoisia lihapullia.

...täytyyhän sitä yksi maistaa.
"Ku se kattoo niin nätisti..."

Herätys isäntä ja hyvää joulupäivää!
Hetki ennen jouluaamun yllätystä.

"Minullaki on omat joulukoristeeni!"


Uusi vuosi

Uutena vuotena Chämppy valittettavasti sai lyhytaikaisen läähätyksenä ja "turvaan hakeutumisena" ilmenevän stressireaktion, jossa täytyy myöntää taustalla olevan enimmäkseen oma tyhmyys. Meillä oli muutama kaveri kylässä uuden vuoden vietossa, ja kävimme porukalla iltalenkin jo hyvissä ajoin ennen paukkujen alkamista. Puheensorinaa oli koko ajan ja paukkeet kyllä kuuluivat sisälle. Joskus seitsemän-kahdeksan maissa Chämppy kävi tekemässä pissat takapihallamme paukkeiden jo kuuluessa, eikä tässä vaiheessa ollut mitään ongelmaa.

Ongelmat alkoivat siinä vaiheessa, kun me tytöt saunavuorollamme kävimme takapihan hangessa vilvoittelemassa ja kyllähän siitä kiljuntaa pääsi jokaisella. Ovi oli raollaan. Juha sanoi, että tilanne oli ollut tämä: ilotulituspamahdus + tyttöjen kiljuminen heti perään = koira säikähtää. En siis usko, että ressiä olisi tullut ilman meidän kiljumistamme, ei ainakaan aiemmin illalla tullut. No, Chandler hakeutui läähättämään makuuhuoneeseemme. Annoimme oven olla auki ja käyttäydyimme mahdollisimman normaalisti. Saunasta tultuamme puheen sorina jatkui normaaliin tapaan ja kyllä se neitikin siitä pian sitten palautui normaaliksi. Mutta ikävä oli tapahtuma, etenkin kun se oli ajattelemattomuudella itse aiheutettu. En usko, että tulevina vuosina tulee silti olemaan ongelmaa, kunhan teemme lenkit ennen paukkeita ja pidämme vain huolen, ettei vastaavaa tapahdu.


Mitäs muuta?

No lähinnä metsälenkkejä! Kiva kun valoisaan aikaan on nyt mahdollisuus lenkkeillä.

Chandler kävi myös epävirallisessa rallytokokokeessa, sekä mölliradalla että alokasluokan radalla. Molemmista saatiin hyväksytty tulos eli >70 pistettä. Ensin oli möllirata, josta olisi tullut 20 pistettä enemmän, mikäli minä olisin erottanut oikean ja vasemman sekä muistanut kiertää kaikki tötsät, mitä piti kiertää. 76 p. Alokasluokan radalla oli lähinnä hihnavirheitä, ja siitä saatiin 90 p. Olen ihan tyytyväinen siihen nähden, että ratoja (ja kylttejä ylipäätänsä) oltiin muisteltu edellisen kerran heinäkuussa.

Aloitimmekin nyt rallytokossa sekä alokasluokan rataharjoitukset että avoimen luokan kurssin. Ensimmäiset kerrat olivat eilen, ja Chämppy aloitti rataharjoituksensa kevyesti vetämällä täydet 100 pistettä. No, edelleen siinä haasteita riittää. Itse koen että vireystilaa on tässä lajissa paljon hankalampi säädellä kuin tokossa, sillä pyörähdykset, mutkittelut, juosten pujottelut yms. perus seuraamisen lomassa on nollasta sataan sekunnissa kiihtyvälle koiralle melko hankalaa ilman, että hihnan lukko nousee yli 90 astetta.

Tokossa on nyt ollut reenitauko ohjattujen reenien suhteen, mutta huomenna jatkuu...


Metsässä...

...on ihan huippua, kun saa mennä...

...TÄYSIÄ.

Lisäksi tykkään lumipalloista....

... ja kaikenlaisista puunrungoista.

Joskus pitää kulkea takana...

...kunnes mulle sanotaan "vapaa"!



Näitä koppeja...

...saan tehdä vain...

...pehmeässä hangessa ja...

...joka heiton jälkeen tehdään tassutarkastus
kynsien kunnon tarkistamiseksi.


Maailman kaunein?


"Kato mamma mikä AARRE!"







Ensin tarkka tähtäys...

...ja sitten varma koppi.


Sehän osaa myös lentää!







Oikein mukavaa ja touhukasta uutta vuotta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti