"Näyttelyreissu" Rovaniemelle 300612-010712

Nyt eletään tähän mennessä kesän toista viikonloppua, jolloin ei olla reissun päällä, vaan pysytään kerrankin samalla paikkakunnalla (ellei nyt lasketa eilistä "rantalomaa" Kalajoen hiekkasärkille...). Ollaan ajeltu toista tuhatta kilometriä lähinnä Kokkola-Oulu-Kemi -välillä. Kun Weekasin L-pentueen omistajat alkoivat suunnitella yhteistä puuhaa Rovaniemen KV:n viikonlopulle, kieltäydyin ensin kohteliaasti, että nyt en jaksaisi millään lähteä, kaipaan palauttavaa viikonloppua töiden jälkeen ja haluan ihan olla vaan.


No, eipä siinä tarvinut kun pari kannustavaa sanaa Rovaniemen päästä, reissukaverin ja kyydin löytäminen Kokkolasta, majoituslupaus ja tieto siitä, että Rovaniemellä tapaisi taas viisi ihanaa tuttua bortsutyttöä omistajineen, kun oltiin jo laukkuja pakkaamassa. Sen verran rentoa ja hauskaa meininkiä oli, että ihan hyvin tapahtui se työstä palautuminenkin! :D


Lauantaiaamuna CAKE-joukkue starttasi Audin Kokkolasta kohti Rovaniemeä. Chandler ja Eena nukkuivat suurimman osan matkasta huolimatta etuosassa taukoamatta käyvästä käläkätyksestä ja salmiakkipussin rapinasta. Oulussa päästettiin pimut kirmaamaan Chandlerin rakkaalle "kotinurmelle". 400 km Katjan kanssa meni todella nopeasti.

Olipa vain ihana tulla Weekasilaan melkein vuoden tauon jälkeen, tosin Susanna-kasvattajaa ja hänen tyttäriään Johannaa ja Riinaa oltiinkin nähty viimeksi toukokuussa. Tottakai vastassa olivat myös Hilla, Lotta ja Emmi. Melkeinpä saman tien pakattiin koirat ja reenivehkeet autoon ja  lähettiin kentälle tokoilemaan, missä joukkoon liittyi vielä kaksi siskoa lisää - Peppi ja Manta, sekä prinsessapoika Moppi ja hurmaava espanjanvesikoira Tilta.

Taas kyllä teki tiukkaa saada Chandler orientoitumaan reenaamiseen. Neiti luuli taas tulleensa koirapuistoon. Kaippa se muistaa että näiden kanssa on ennenki leikitty, joten sitä varten kai tänne nytkin tultiin...?! Ei muuta ku motivointipatukat ja -pullat esiin ja ihan hyvin se lähti sitten sujumaan. Ensin otettiin luoksepäästävyyttä ja paikkamakuuta ryhmässä. Chämppy se nousikin varmaan puolentoista minuutin kohdalla (oikeastaan ensimmäinen nouseminen reeneissä ikinä!). Olisi pitänyt käydä palkkaamassa välillä enemmän, koska tuo porukka toi varmasti haastetta tuohon valmiiksi jo tylsään liikkeeseen. Opinpahan nyt!

Otettiin koira kerrallaan ja mikä mahtavinta, nyt oli montakin "valmentajaa" neuvomassa,  ylempien luokkien harrastajia mukaan lukien. Hurjasti sain myös vinkkejä ihan vain muiden reeniä katselemalla. Oli myös ihana nähdä, miten taitavia siskotkin jo olivat! Kuvia reeneistä löytyy täältä.

Illalla herrasväki syötti meille mahat täyteen. Koirat olivat mahtavasti ja minun silmissä yllättävän rauhallisesti, vaikka kolme punaista (Hilla, Peppi ja Lotta), kaksi mustaa (Emmi ja Chandler) sekä yksi homeen värinen (ainakin omistajansa sanoin, Eena) yhdessä olohuoneessa olikin aika paljon. Harmi vain, ettei Mantaa ja Mirvaa keretty sen enempää jututtaa, kun Suomussalmen seurue lähti jo valmistautumaan seuraavan päivän näyttelykoitoksia varten. No, toisella kertaa, vähän on seuraavasta miittingistä ollut jo puhettakin... :)

Eena & Katja

Sylivauva Emmi & Riina

Ilomielellä!
Chandler, Johanna ja Hilla

Toinen sylikoira Peppi & Henna

Hellyydenkipeä Chandler

Kasvattajalla on kenties jotain hyvää...?

Yli puolitoistavuotiaana ei enää hymyillä kuvissa?!
Ylhäällä Peppi, Lotta ja Hilla
Alhaalla Chandler, Eena ja Emmi

Metsälenkki aamulla, ei hullummat reitit!

Huomatkaa austarilanpunainen blue merle -hännällä

Shadoways Cool To Be Me
Weekasi Liquorice Shot
Kuhaylans Oz - Simply Red-U
Weekasi Laguna Beach
Shadoways Chasing Magic

Näin siis näyttelymatka ilman näyttelyä. Lähdettiin sunnuntaiaamuna ajelemaan Kokkolaa kohti, mutta ERI-menestyksestä Peppi ja Manta pitivät huolen, Manta nappasi vieläpä vara-SERTin. Onnea! En voi olla mainitsematta, että samana viikonloppuna Chandlerin veli Laiko haki Virosta melkoisen potin: ROP x 2 ja EE MVA! Onnea myös sinne etelään!

Vähän tässä oli puhetta, josko uskaltautuisin ilmoittamaan Chandlerinkin loppukesästä kehään... näyttelyt eivät minua kovasti kiinnosta muuten kuin mukavana kohtaamispaikkana, joten eipä meillä olla sellaisia touhuja juuri harjoiteltukaan. Ehdotonta eitä en ole kuitenkaan sanonut, mutta tarvitaan kokeneimmilta "vähän" opastusta hommaan. :)