Back in the Business!

Chandler 1v. ja hienot lahjat!

Chandler täytti 1 vuotta 19.1.2012! Onnea rakkaalle koirallemme! Chandler vietti syntymäpäivänsä sukat jalassa, kuten kuvasta näkyy, kynsiään parannellen... mutta eipä tuo estänyt innostumasta ihanista lahjoista, nahkapatukasta, luista ja kasvattajaltaan saamasta Hilariukseksi nimetystä hiirilelusta! Kaikki oli ihan hurjan mieluisia, mutta mistäpä meidän leluhirmu ei tykkäisi. :)


Koko V U O S I ollaan oltu antibioottikuurilla, napsittu kipulääkkeitä, biotiini-sinkkilisiä, maitohappobakteereita... HUH. Ei juoksuja ja nopeita jarrutuksia (=ei koirapuistoilua, frisbeen heittoa eikä käytännössä mitään millä kunnolla sais tytön väsymään). Ruokaan on tungettu kaikkea eikä nappulat enää maistu. Piti vaihtaa strategiaa ja antaa lääkkeet ruuasta ihan erillään, ja nappulat menee nyt jos joukossa on jotain kosteampaa lihaherkkua. Nooo, Chandler 19,2kg saattaa nirsoilla jo nousseen painon ja vähentyneen kulutuksen takia... En aijo huolestua syömisestä ennen kuin saadaan tilanne muuten normalisoitua.


Viime viikolla käytiin kontrollikäynnillä kynnen takia, ja samalla otettiin tassusta röntgenkuvat osteomyeliitin varalta. Kätevästi saatiin yhdistettyä viralliset lonkka- ja kyynärkuvat samaan rauhotukseen. Terveeltä näyttivät sekä lonkat, kyynärät että varpaat! Eläinlääkäri oli aika nihkeä arvioimaan lonkkia ja kyynäriä, koska tapaavat muuttua Kennelliitossa aika usein. Tuloksia odotellessa... Meille on pääasia, että terveydentila ei estä harrastamista ja mahdollistaa piiiitkän touhukkaan koiranelämän!

Oon mamman mielestä edistynyt TOKOssa ihan hienosti!

Vähänkö mun tassuside on hieno, se on just mun tennispallon värinen! 

FRISBEEE mulla oli sua niin ikävä!

Antibiootteja + maitohappoja saadaan napsia vielä viikko ja ravintolisät jää ainakin kuukaudeksi. Kynsi oli lähtenyt hyvin parantumaan ja sitä saatiin eläinlääkärin luvalla juhlia frisbeen heitolla. Voi kuinka Chanillä oli sitä ikävä! Pahaksi onneksi kengän ja kannuskynnen hankaama, jo hyvin rupeutunut haava aukesi, ja nyt sitten sidotaan tassua toisesta syystä. Noo, paranemaan päin sekin. Rellestää saadaan, kunhan alusta on pehmoinen ja side pysyy paikallaan!


Chan on kyllä joutunut kestämään päivittäin ihan hurjan määrän hoitotoimenpiteitä: sukkaa, kenkää, puhdistusta, sitomista, kynnen viilaamista ym... Ja vieläpä kipeään tassuun. Välillä on vastustanut, ja itsekin ollaan opeteltu keinoja suorittaa kaikki ahdistamatta koiraa liikaa. Kirjastokorttia on taas vingutettu urakalla ja luettu ahdistuneen koiran käyttäytymisestä ja rauhoittavista signaaleista. On se vaan niin tärkeää osata lukea omaa koiraa ja keksiä tapoja, joilla voidaan suorittaa hoitotoimenpiteitä ilman pakottamista. Ja nythän meillä menee epämukavatkin asiat valtavan hyvin. :) Suosittelen lämpimästi lukemaan Turid Rugaasin Rauhoittavat signaalit, ja opettelemaan myös käyttämään niitä käytännössä! Tuire Kaimio on kans ollut isona apuna.


TOKO-kurssilla meillä alkaa olla kaikki alokasluokan liikkeet läpi käytynä. Ei muuta ku reeniä reeniä reeniä ja ennen kaikkea hauskaa reeniä! Saa nähdä jos vaikka joskus uskalletaan kokeisiinkin?!

Tekevälle sattuu, joskus vähän kovemmin!

Bordercollie on aivan ihana rotu nimenomaan aktiivisuutensa vuoksi, ja Chandler on käsitykseni mukaan hyvin tyypillinen rotunsa edustaja. Kaikki meneminen, juokseminen, miettiminen ja tekeminen on vain niin kivaa! Paikallaan olo (esim. tokoreeneissä sivuseinällä, kun on muiden vuoro reenata) tylsistyttää! Naurunaamaa näytetään aina kun saa vain tehdä jotain.

Kamera pois ja heitto, kiitos!

Tällä nyt vain on hieman varjopuoliakin...


Uusi vuosi vietettiin hyvässä seurassa mökillä, ja Chankin sai pari koirakaveria, Ronjan ja Rillan, seurakseen. Mikäs sen parempi tapa juhlia, kuin juoksennella kahden muun kanssa uppohangessa metsän keskellä. 

Ronja oliki leppoisa kaveri!

Uuden vuoden päivänä aamulla herätessämme hoksattiinkin sitten rähmästä lähes kiinni umpeutunut silmä, ja alaluomessa pieni haava, ehkäpä illan leikkien seurauksena?! Tietenkin on voinut tulla oksasta tai melkein mistä tahansa muusta. 1. Tulehtunut ja aika rajunnäköisesti! Kotiin kun päästiin niin pari sivua selailua Koiran uusi kotilääkäri -kirjasta "Kaikkiin silmävammoihin pitää suhtautua vakavasti, sillä seurauksena voi olla näön menetys. Silmävammojen sattuessa koira tuleekin viedä pikaisesti eläinlääkärin arvioitavaksi..." "Silmän bakteeritulehdukset vaativat aina eläinlääkärin hoitoa..." ja sitten soitto päivystävälle, joka neuvoikin tulla vastaanotolle vielä saman illan aikana. Etenkin kun siinä nyt oli epäily haavasta, alaluomi melkein roikkui.


Hassu tuo meidän koira, sitä taas ei terveysongelma haitannut pätkääkään. Eläinlääkärissäkin oli vain oma utelias itsensä. Lähinnä oli jännä tuo autio paikka iltayhdeksältä, pitihän niitä muitakin vastaanottohuoneita käydä omin luvin tutkimassa... Antibioottikuurin sai sekä tablettina että tippoina silmiin ja hienosti on antoi koko kuurin niitä laittaa. Tabletit on niin hyviä että niitten eteen kantsii tehdä vähän temppujakin!

Saispa jo luvan....

Noo, silmäongelma on nyt hallussa, mutta 2.vanha kynsiongelma nousi taas pinnalle. Sitä kun on alettu nuolla ihan toden teolla, niinä hetkinä kun ei ole muuta tekemistä (eihän tämä muuten sitä muista ajatella...). Toiselta puolelta juuresta on vähän vertakin tihuuteltu. Kauluri ostettiin jo viimeviikolla. Tötterö päässään Chandler on "hyvin aidonnäköinen bordercolliepatsas", ei liiku mihinkään, murjottaa vain pää alas painuneena. En edes kehtaa laittaa kuvaa kun toinen on niin reppana! Enimmäkseen pidetäänkin sukkaa.


Käytiin tänään näyttään kynttä lekurille, joka näki parhaaksi muotoilla sitä kirurgin veitsellä vuollen. Rauhoitus tehtiin, oli aika ronski operaatio! Nyt neiti on ollut aika tokkurassa koko päivän, mitä nyt vähän leluja tuonut ja muka ravistusleikkejä tarjonnut. Antibiootit + kipulääkkeet varalta jälleen päälle, erikoisshampoolla varpaan pesua ja välillä kynnen viilausta. Biotiinin lisäksi suositeltiin vielä sinkkiä sisältävää yhdistettä. Kontrolliin parin viikon päästä jolloin mahdollisesti kuvataankin varpaat osteomyeliitin (=luutulehdus) varalta. Tämä lääkäri oli sitä mieltä, että aina parin päivän sisällä kannattaisi haljenneet kynnet näyttää, toisin kuin Kemin lääkäri, johon aiemmin oltiin yhteydessä.


Katsotaanpas nyt miten Kajaanin reissun kanssa käy. Itseäni haluttaisi hirveästi mukaan kun luvassa on Hillan, Redin, Pepin, Mantan, Lotan, Emmin ja kaikkien taustajoukkojen jälleennäkeminen! Temmellys sinäänsä ei ole kiellettyä, kunhan vain tossu pysyy jalassa ja meno suhtkoht rauhallisena. Mutta bordercolliethan me tiedetään...